Työelämä rajussa murroksessa, ketteryys elinehto

Teksti: Stefan Lindström, kuva: Istock by GettyImages

Tulemme kokemaan lähivuosina aikamme merkittävimpiä työn ja työvoiman uudelleenjärjestelyjä. Taustalla ovat demograafiset ja sosioekonomiset trendit, jotka johtavat kaupungistumiseen, globalisaation eri vivahteet sekä erityisesti teknologia ja tekoäly.

Nämä globaalisti vaikuttavat suuntaukset toimivat voimakkaina muutoksen ajureina, jotka muokkaavat tulevaisuuden työn määritelmää sekä sitä, miten työtä tehdään. Jokainen näistä muutosajureista on luonnollisesti yksinkin huomattava, mutta yhdessä toimien ne vaikuttavat työn tulevaisuuteen ja määrittämiseen merkittävällä hajauttavalla tavalla. Kuten tavallista, Yhdysvallat johtaa kehitystä.

”9 to 5”-mallin loppu?
Teollisen vallankumouksen jälkeisen ajan linjatuotantoon perustuva työkulttuuri ja siitä johdettu ”9-5” -malli on menettämässä merkitystään, ja hyvästä syystä. Malli luotiin sata vuotta sitten, jolloin työntekijät tekivät liukuhihnatyötä tehtaissa, jonka ovat korvanneet nykyään koneet ja robotit. Malliin on sisäänrakennettu erilaisia ongelmakohtia kuten, että kaikki ovat liikenteessä samaan aikaan, myöhästyminen katsotaan pahaksi ja tuottamattomat tunnit, jolloin kuitenkin on oltava paikalla sekä sosiaalinen paine. Esimerkiksi työaikaleimaukset ovat nykyaikana täysin passée, ne eivät mittaa muuta kuin läsnäoloa.

Miten sitten purkaa vanhentuneet työrakenteet ja -prosessit sekä samalla kehittää työntekijöiden tuottavuutta ja sitoutumista työpaikkaan? Yksi nouseva menetelmä on pyrkiä ymmärtämään ja analysoimaan työntekijöiden tarpeet datan avulla, mutta myös miten he vastaavat työtehtävistä ja suoriutuvat työstä yleensä.

Uudet työkalut, niin kutsuttu talent intelligence, keräävät työntekijöistä ja työn tekemisestä uudenlaista dataa ja ymmärryksen syvempää tasoa. Esimerkiksi MyAnalytics ja Do.com indikoivat miten työntekijät jakavat aikansa eri tehtävien välillä ja seuraa yksinkertaisia käyttäytymismalleja työpaikalla. Riff Learning mittaa keskittymisen tasoja, huomiota ja valppautta, kun taas Humanyze seuraa työntekijöiden vuorovaikutusta.

Lue SAM Magazine 2/2019-lehdessä julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä (pdf).