Riittääkö amerikkalaisen sulatusuunin lämpö myös jälkiteollisessa yhteiskunnassa?

TEKSTI: SAANA IHAMÄKI, KUVA: ISTOCKBYGETTYIMAGES

Amerikkalainen identiteetti on tullut tienristeykseen, kertoo kansainvälisen politiikan asiantuntija Edward Rhodes. Digiaika on tuonut pintaan useita ennennäkemättömiä jännitteitä, mutta professori muistuttaa, että monissa tämänhetkisissä ristiriidoissa ei ole kyse hyvän ja pahan kaksintaistelusta, vaan erilaisista näkökulmista.

Yhdysvaltalaisprofessori Edward Rhodes oivalsi identiteetin merkityksen politiikassa, kun hän luennoi Latviassa Fulbright-stipendiaattina 2000-luvun taitteessa. Keskustelut opiskelijoiden kanssa paljastivat, etteivät latvialaiset mieltäneet esimerkiksi vieraskielisiä ulkoministeriön työntekijöitä latvialaisiksi. Maassa identiteetti oli vahvasti sidoksissa äidinkieleen.

– Minulle amerikkalaisena tämä oli aivan uusi ajatus, sillä Yhdysvalloissa identiteetti perustuu kansalaisuuteen! Tämä oivallus on auttanut minua ymmärtämään eurooppalaista politiikkaa paljon paremmin.

Ulkopolitiikka ja kansainväliset kysymykset ovat kiehtoneet George Masonin yliopistossa opettavaa Rhodesia jo lapsuudesta lähtien, ja identiteettiä käsittelevät kysymykset ovat tuoneet uuden näkökulman hänen pitkäaikaisille intohimon kohteilleen.

– Kansallinen identiteetti voi rakentua esimerkiksi uskonnon, kielen, kansalaisuuden tai kulttuurin ympärille. Eri maissa vaikuttavien tekijöiden suhde on erilainen, mikä vaikuttaa merkittävästi tapaan, jolla ihmiset suhtautuvat toisiinsa.

Sadan vuoden ystävyys
Syyskuussa 2019 Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestetty luentotilaisuus oli osa viisipäiväistä Suomen-vierailua, jonka Rhodes halusi tehdä kunnioittaakseen Suomen ja Yhdysvaltain 100-vuotiaita diplomaattisuhteita. Hän muistuttaa, että maamme jakavat monia yhteisiä arvoja ja tavoitteita, joiden turvaaminen ja edistäminen on tehokkaampaa yhdessä kuin erillään.

– On tärkeää muistaa, että näiden suhteiden juuret toden totta ulottuvat sadan vuoden päähän ja aikakauteen, joka oli Suomen kannalta kriittinen. Tämä oli myös Yhdysvalloille ensimmäinen ajanjakso, jolloin he olivat valmiita solmimaan ystävyyssuhteita ulkomaille. Suomi oli yksi Yhdysvaltain ensimmäisistä
ystävistä.

Tämänkaltaisten näkökulmien esiin tuominen on Rhodesin intohimon ytimessä. Hänen ajattelutapansa on mullistunut, kun hän on pyrkinyt näkemään maat sellaisina kuin sen asukkaat näkevät sen. Samasta syystä Rhodes alleviivaa, miten SAM:n tekemä työ kulttuurinvaihdon edistämiseksi on äärimmäisen tärkeää valtioidemme välisten suhteiden kannalta.

– Ainoa tapa, miten yhteiskunnat voivat ymmärtää ja oppia toisiltaan, on asua toisessa yhteiskunnassa jonkin aikaa – mieluiten opintojen merkeissä.

Lue SAM Magazine 4/19-numerossa julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä (pdf).