Presidentti Bidenilta odotetaan vakaata kättä

Teksti: Kristiina Helenius, kuva: iStock by Getty Images

Yhdysvaltain 46. presidentillä on poikkeuksellisen laaja kokemus kriisijohtamisesta, politiikanteosta ja kansainvälisistä suhteista. Maailma tarvitsee hänen taitojaan kipeästi.

Joe Bidenia ei ole koskaan pidetty säkenöivänä poliitikkona. Hän oli 36 vuotta Delawaren osavaltion edustajana Yhdysvaltain senaatissa ja pyrki presidentiksi jo vuosina 1988 ja 2008. Noilla kerroilla hän ei päässyt lähellekään voittoa. Barack Obama kuitenkin valitsi Bidenin varapresidentikseen, ja parivaljakko palveli Valkoisessa talossa täydet kaksi kautta.

Poliittinen selviytyjä
Viime vuoden vaalikampanjan aikana Yhdysvalloissa – ja vähän Suomessakin – vaikerreltiin, eikö demokraattipuolue löydä maailman monimuotoisimmasta maasta tuoreempaa ehdokasta. Presidentti Trump ivasi kilpakumppaniaan uniseksi ja pelokkaaksi  ja kotinsa pohjakerroksessa piileskeleväksi vanhukseksi.

Silti Joseph Robinette Biden nuorempi astui tammikuun 20. päivänä Yhdysvaltain presidentin virkaan. Vakavassa ja monitahoisessa kansallisessa kriisissä Biden-Harris -parivaljakon voiton ratkaisivat kokemus, kunnollisuus ja nappiin mennyt ajoitus.

Biden tarjosi eleetöntä, jopa vanhanaikaista vaihtoehtoa juuri kun sitä Trumpin repivän tyylin vastapainoksi eniten tarvittiin ja haluttiin. Hän on 78-vuotiaana Yhdysvaltain kaikkien aikojen vanhin presidentin tehtävässä aloittanut henkilö. Hän saattaa jättää presidentin tehtävät omasta halustaan yhteen kauteen, mutta sitä joudumme arvailemaan. Asian ääneen sanominen tekisi Bidenista välittömästi ramman ankan.

Joe Biden on poliittinen selviytyjä. Hän sai kutsun varapresidentiksi ammattitaitonsa ja miellyttävien ominaisuuksiensa ansiosta. Kollegat yli puoluerajojen kertovat, että hänen kanssaan on helppo tulla toimeen, eikä hänen komeroistaan ole löytynyt henkilökohtaisia luurankoja.

Pitkä poliittinen ura sen sijaan sisältää jonkin verran materiaalia vastustajille. Joukossa on 1990-luvulta asti kiisteltynä säilynyt tapaus, jossa korkeimman oikeuden tuomariehdokasta syytettiin seksuaalisesta ahdistelusta. Biden johti asian käsittelyä senaatissa, eikä jälkikäteen saa toiminnastaan kummoisiakaan arvosanoja. Vuosina 2008 ja 2009 finanssikriisin elvytysrahoja taas valui korruptioon, eikä Biden varapresidenttinä saanut estettyä väärinkäytöksiä.

Toivoa uupuneelle kansakunnalle
Vaalivoitto marraskuussa oli poliittisesti äärimmäisen jakautuneessa maassa selvä. Biden vei kokonaisäänimäärän 4,5 prosenttiyksikön kaulalla ja valitsijamiesäänet selvin luvuin 306 – 232. Toisaalta myös Trump sai valtavan äänimäärän, yli 74 miljoonaa henkilökohtaista ääntä, ja republikaanit pärjäsivät hyvin kongressin puolella. Kongressin välivaalit ovat jo kahden vuoden kuluttua. Presidentin puolue on usein hävinnyt välivaaleissa, joten poliittisesta väännöstä on luvassa armotonta.

Biden aloitti presidenttinä ennen muuta tolkun ihmisen mandaatilla. Hänen tulisi osata luotsata Yhdysvallat ulos vakavasta kriisitilasta, jossa yhdistyvät demokratian perusteita järjestelmällisesti nakertanut edeltäjä, yhteiskunnan kerralla pysäyttänyt, satoja tuhansia kuolonuhreja vaati vaatinut pandemia, talousromahdus, maan historian laajimpiin mielenosoituksiin johtaneet tulehtuneet rotusuhteet ja luonnonkatastrofit – Yhdysvaltoja ovat koetelleet kaikkien aikojen vakavimmat maastopalot ja myrskyt – sekä pohjakosketuksena loppiaisena tapahtunut kongressin valtaus sekä Trumpin edelleen jatkuvat väärät syytökset vilpillisistä vaaleista.

Bidenin onnistumista mitataan sillä, kuinka hän pystyy kääntämään kehityksen suunnan. Äänestäjät odottavat häneltä vakaata kättä. Hänen pitää kyetä tarjoamaan toivoa uupuneelle kansakunnalle.

Jo siirtymävaihe vaalien jälkeen osoitti, että politikointi on raakaa. Muun muassa senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell odotti 36 päivää ennen kuin onnitteli tulevaa presidenttiä. Hän teki sen vasta, kun osavaltioiden valitsijamiehet olivat vahvistaneet Bidenin voiton eikä vaalituloksen selvittyä, kuten normaalisti on tapana.

Georgian jännittävien jatkovaalien jälkeen puolueiden paikat senaatissa ovat tasan 50-50, mutta ohut tekninen enemmistö antaa Bidenille hiukan työrauhaa. Hän saa ainakin nimityksensä läpi demokraattiäänien turvin ilman poliittista vääntöä. Muutkin lakipaketit alkoivat rullata käsittelyyn välittömästi. Hankalaa tilannetta helpottaa myös se, että Biden tuntee päätöksentekokoneiston läpikotaisin. Hänellä on vanhastaan pitkä yhteistyösuhde monen merkittävän vallankäyttäjän kanssa. Jopa häikäilemättömyytensä osoittanut McConnell on ystävä. Hän oli ainoana kongressin republikaanina Bidenin pojan Beaun hautajaisissa vuonnna 2015. Beau Biden taas oli se, joka vetosi isäänsä ennen menehtymistään aivosyöpään, että tämä pyrkisi presidentiksi.

Ministereiltä ei puutu osaamista
Akuuteimpana asiana Bidenin tehtävälistalla on koronakriisi. Hän käynnisti toimet virkaanastujaispäivänään. Pandemian pysäyttämis-, hoito- ja rokotushaaste on valtava. Se aiheuttaa laajoja sosiaalisia ongelmia, rapauttaa taloutta ja kärjistää rotusuhteita entisestään. Myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa Biden lähtee kuromaan kiinni menetettyä aikaa. Työ käynnistyi Pariisin ilmastosopimukseen palaamisesta. Tämän kevään aikana hänen hallintonsa ryhtyy myös paikkaamaan liittolaissuhteita, luomaan Kiina strategiaa, palauttamaan Yhdysvallat muihinkin kansainvälisiin sopimuksiin ja järjestöihin sekä puuttumaan yhä rajummaksi käyneeseen kybersodankäyntiin.

Kyberturvaohjelmansa Biden aloitti jo ennen virkaanastumistaan. Suojarakenteet Kiinaa ja Venäjää vastaan arvioidaan perusteellisesti. Hankkeeseen on rekrytoitu asiantuntijoita puoluetaustasta riippumatta.  Yhdyvsvallat aikoo pitää voimassa aikaisemmin aloitetut ennalta ehkäisevät murtautumiset vastustajien järjestelmiin, että se saisi tilanteen haltuunsa.

Biden on kutsunut neuvonantajikseen ja nimittänyt ministereikseen monipuolisimman ja kokeneimman asiantuntijajoukon kuin kukaan edeltäjistään. 24 ministerin joukossa puolet on miehiä, puolet naisia. Yli puolet heistä on muita kuin valkoisia. Osaamista heiltä ei puutu. Nimitetyt ovat järjestäen sekä alojensa raskassarjalaisia että Bidenin entisiä kollegoita. Edes nämä seikat eivät kuitenkaan vielä takaa onnistumista.

Jäämme odottamaan vastauksia polttaviin kysymyksiin: Kuinka presidentti Bidenin toimet onnistuvat korjaamaan vuoden 2020 jälkeensä jättämää tuhoa? Pystyykö kansakunta yhteistyöhön syvästä jakautumisesta huolimatta? Mitkä niistä vahvistavat Yhdysvaltojen asemaa maailman johtavana valtiona?

Artikkeli on julkaistu SAM Magazine 1/2021-numerossa helmikuussa 2021. 

Kristiina Helenius on SAM apurahasäätiön hallituksen jäsen ja entinen SAM:n liittohallituksen puheenjohtaja. Työkseen hän tarkastelee Yhdysvaltain politiikkaa Nordic West USA:n konsulttina Washington, D.C.:ssä.