My happy places

Teksti ja kuvat: Ulla Alakangas

Amorin nuoli lävisti sydämeni ensimmäisellä New Yorkin matkallani vuonna 2006. Se oli rakkautta! Olin reissannut hienoissa maisemissa aiemminkin, mutta ensimmäistä kertaa jokin paikka vei jalat altani. Samalla tuntui kuin olisin tullut kotiin.

Siitä lähtien olen matkustanut eri puolilla Yhdysvaltoja ahkerasti. Olen myös asunut väliaikaisesti muutamia kuukausia sekä New Yorkissa että Floridassa. Enää New York ei ole ainoa rakkauteni vaan olen löytänyt monta muutakin lempipaikkaa, jonne on pakko palata aina uudestaan ja uudestaan.

Olen järjestänyt elämäni niin, että hankin toimeentuloni Suomessa ja matkustan Amerikkaan inspiroitumaan, harrastamaan ja kehittämään itseäni ammatillisesti. Arki ei näin ole tullut ”suhteeseemme” (jokaiseen) maahan kuuluvan nurjan puolen muodossa.

Uskon, että tulevaisuuden työelämässä työn ja vapaa-ajan välinen ero häviää, joten olen yrittänyt kerätä kokemusta monipuolisesti niiden asioiden ympäriltä, jotka kiinnostavat minua. Yhdysvallat tarjoaa uteliaalle mielelle loputtoman määrän mahdollisuuksia, joista saa helposti tietoa esimerkiksi internetin kautta.

New York ruokkii luovuutta ja suuria unelmia
Syksyllä 2016 olin pukemassa malleja New York Fashion Weekin muotinäytöksessä, jota mainostettiin näyttävästi Times Squaren billboardeilla. Takahuone täyttyi sadoista kaltaisistani luovien alojen ihmisistä, jotka olivat hankkimassa täytettä portfolioihinsa ja nauttimassa tilaisuudesta olla pienenä, mutta tärkeänä osasena suurempaa kokonaisuutta. Vain harvalle mukanaolo tarkoitti merkittävää rahan tienaamista.

New Yorkissa moni joutuu tekemään pitkää päivää tai useaa työtä pärjätäkseen. Kuitenkin kaupungissa elää vahva usko luovuuteen ja unelmiin. Moni esitteleekin itsensä luovan alan artistina, vaikka ei vielä elättäisi itseään sillä. Pystyn aistimaan tämän vireen New Yorkin kaduilla ja se inspiroi. Yritteliäät ja suuresti haaveilevat ihmiset saavat minutkin uskomaan, että mikä tahansa on mahdollista. Pilvenpiirtäjien keskellä askeleeni on niin kevyt, että jaksan kävellä monta kertaa pidempiä matkoja kuin muulloin.

Havaijilta onnellisuutta kotipakettiin
Jos New York innoittaa olemaan luova ja kunnianhimoinen, Havaijin saaret suorastaan maanittelevat ottamaan aivot kerrankin pois päältä ja nauttimaan olemassaolon keveydestä meren äärellä. Olen ollut onnekas ja löytänyt jo kahdesti halvat lennot Honoluluun (vinkkinä, tällaisia tarjouksia löytää muun muassa Lentodiileistä Facebookissa). Oahulla ja Mauilla vietetyt viisi viikkoa ovat vakuuttaneet, että Havaijia parempaa onnellisuuslataamoa saa hakea.

Huffington postin mukaan Havaiji on myös tutkitusti Yhdysvaltain onnellisin osavaltio. Amerikkalaisille teetettyyn laajaan tutkimukseen haastateltiin 177 000 ihmistä kaikista osavaltiosta ja lopputulos oli, että Havaijilla asuvat maan tyytyväisimmät ja terveimmät ihmiset. Eipä ihme, saavathan saarelaiset nauttia puhtaasta ilmasta, tuoreista merenantimista ja auringonpaisteesta ympäri vuoden.

Havaijilla ei tarvitse lähteä salille treenaamaan vaan saaret tarjoavat loputtomat mahdollisuudet reippailla ulkona. En ole erityisen sporttinen henkilö, mutta turkoosit vedet ovat tehneet minusta vesiurheilijan. Havaijilla syntynyt surffauksen alalaji suppailu on mahtavaa urheilua, jossa melotaan laudan päällä seisten. Suppailu sopii myös Suomen kesään ja olenkin saanut tuotua hippusen trooppista unelmaa Helsinki-arkeeni ostamalla oman SUP-laudan kotiin.

Matkoilla varpaat hiekassa vietetyt onnenhetket ovat johtaneet myös siihen, että innostuimme Suomessa hankkimaan kodin meren ääreltä. Pieni pesämme on sisustettu matkoilta tuoduilla esineillä ja yritämme niiden kautta muistaa ajatella, että asumme kuitenkin rantatalossa, vaikka ikkunan takana olisi pelkkää
räntää ja pimeyttä.

Roadtripejä ja lentoretkiä
Amerikkalaiset ovat ystävällistä ja avuliasta kansaa. Sen vuoksi maassa on kiva reissata yksinkin. Jos joskus en ole jaksanut nostaa painavaa laukkua junan hattuhyllylle tai kantaa kunnolla sitä portaita metrosta ylös, vierustoveri on aina kiiruhtanut nopeasti auttamaan pyytämättä.

Lue SAM Magazine 1/18-numerossa julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä (pdf).