Muuttaako korona talousjärjestelmämme kestävämmäksi?

Teksti ja kuvat: Miapetra Kumpula-Natri

Euroopan ja Yhdysvaltojen talouksiin kohdistui suuria muutospaineita jo ennen koronakriisiä. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmän talouden rakentamisesta on puhuttu paljon viime vuosina.

Nyt käsillä oleva kriisi paljastaa aivan uudella tavalla talouden muutostarpeita ja kiihdyttää monia jo käynnissä olleita muutoksia. Kriisi pakottaa myös päätöksentekijöitä valitsemaan aktiivisesti mihin suuntaan talouksia kehitetään muun muassa massiivisten julkisen sektorin elvytyspakettien puitteissa. Eurooppa ja USA ovat hyvin samankaltaisten muutospaineiden kohteena.

Kohti digitaloutta
Tuottavuuskasvu sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa on hidastunut jo pidemmän aikaa, merkiten kasvavia vaikeuksia nostaa hyvinvoinnin tasoa. Uudet teknologiset läpimurrot eivät ole riittäneet nostamaan kasvua entisiin lukemiin ja käynnissä on ollut pysyväisluonteinen alhaisen kasvun aika, jota Clintonin ja Obaman hallintojen keskeinen talousvaikuttaja Larry S. Summers on kuvannut käsitteellä sekulaari stagnaatio.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n tuoreen ennusteen mukaan koronakriisi aiheuttaa tänä vuonna euroalueen talouden supistumisen 7,5 prosentilla ja Yhdysvaltain talouden supistumisen 5,9 prosentilla.

Talouksien seisahtuminen tulee olemaan kuolinisku monelle heikosta kasvusta jo valmiiksi kärsineelle yritykselle. Etenkin niille, joiden kassavaranto on pieni ja jotka jäävät julkisen sektorin ja keskuspankkien tukitoimien ulkopuolelle. Siten kriisi saattaa kiihdyttää rakennemuutosta kohti korkeamman tuottavuuden yrityksiä ja aloja, jotka ovat kasvaneet viime vuosina. Valitettavasti tämä merkitsee toisaalta hyvin vaikeita aikoja monelle yrittäjälle ja työntekijälle.

Käsillä olevasta rakennemuutoksesta selvinnevät erityisesti ne yritykset ja alat, jotka ovat ottaneet käyttöön tai tuottavat uusia digitalouden ratkaisuja. Rakennemuutosta kohti digitaloutta kiihdyttää se, että digitalouden toimijat voivat talouden seisahtumisenkin aikana tarjota palveluitaan internetin välityksellä koteihin sulkeutuneille kansalaisille ja saada pysyvästikin vahvistettua markkinaosuuksiaan suhteessa analogisiin kilpailijoihinsa. Amazon palkkaakin nyt lisää väkeä samalla, kun kivijalkakaupat menevät konkurssiin.

Digitaloudessa EU on ollut tähän asti ollut selvästi USA:ta jäljessä, ja siksi muutospaineet Euroopassa ovat suuremmat. Lopputuloksena voi olla talousjättien lähentyminen digitalouden saralla. Digitalouden globaalin merkityksen kasvaessa tarvitaan EU:n ja USA:n yhteistä johtajuutta digitalouden sääntelyn vahvistamiseksi. Tähän on viime aikoina pyrittykin. EU ja USA ovat molemmat mukana muun muassa WTO:n e-commerce-neuvotteluissa, joissa pöydällä on lukuisia uusia globaaleja sääntöehdotuksia.

Talouden seisahtuminen koronan aikana nostaa myös aivan uudella tavalla esiin työmarkkinoidemme eriarvoisuudet. Samaan aikaan kun hyvässä asemassa olevista valtaosa on turvallisesti etätöissä kotonaan, joutuvat monet suorittavaa työtä tekevät jatkamaan työskentelyään läpi kriisin, oman terveytensä vaarantaen…

Lue SAM Magazine 2/2020 julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä (pdf).