Maailma muuttuu – niin myös SAM

Teksti: Kristiina Helenius, SAM:n puheenjohtaja

Teimme lehteä, järjestimme tilaisuuksia ja lähetimme upeita nuoria Yhdysvaltoihin. Ne ovat varmaankin olleet SAM:in toiminnan näkyvimmät muodot neljän viime vuoden aikana. Mieleen nousee innostuneita palavereja ja uusia ystäviä, joihin olen tutustunut SAM:in kautta.

Kiehtovinta puheenjohtajakauteni aikana on ollut kuitenkin strategiatyö. Olemme keskustelleet eri kokoonpanoilla lukuisia kertoja, vieläkö SAM:in kaltaista toimijaa tarvitaan.

Se ei ole itsestään selvää.

Aiemmin jäsenyys ystävyysjärjestössä oli yksi harvoista linkeistä ulkomaille. Vielä tämän vuosituhannen alussa painettu lehti ja tapaamiset jakoivat informaatiota, jota muualta ei saanut. Pelkkä titteli teki luottamushenkilöistä portinvartijoita ja vallankäyttäjiä.

Nyt kaikki on toisin. Digitaaliset yhteydet tuovat koko maailman hyppysiimme. Siihen ei tarvita yhdistysjäsenyyttä. Uskon kuitenkin, että SAM voi olla elinvoimainen vuosikymmenenkin päästä, jos vain huolehdimme siitä, että se on jäsenilleen hyödyllinen ja innostava alusta. Tämä edellyttää SAM:in tehtävän ja tekemisen tapojen muuttumista muun maailman mukana.

Tällä hetkellä SAM:in yhteiskunnallisena tehtävänä on auttaa suomalaisia pääsemään töihin ja opiskelemaan Yhdysvaltoihin ja tarjota siihen resursseja. Siinä roolissa tuemme Suomen kansainvälistymistä ja vetovoimaa sekä kansallisen osaamisen kehittämistä. Käytännössä mission toteuttaminen voi tarkoittaa kutsutekstien laatimista tai kalkkunan paistamista kiitospäiväksi. Vapaaehtoistoiminnassa tarvitaan kaikkien lahjoja.

Tulevaisuuden kannalta on myös ratkaisevan tärkeää, että joukostamme nousee uusia energisiä johtajatyyppejä. Meidän pitää etsiä ja kannustaa heitä kaikin tavoin.

Olemme jo nähneet positiivisia esimerkkejä paikallisyhdistyksissä Vaasasta Helsinkiin. Ne ovat alkaneet kasvaa ja kukoistaa, kun niitä on kehitetty ennakkoluulottomasti ja jäsenistö on saatu innostumaan yhdessä tekemisestä. Uusien jäsenten rekrytoimistakaan ei enää tarvitse ujostella, vaan se muuttuu päinvastoin kunnia-asiaksi. Voimakas positiivinen kierre on joissain tapauksissa elävöittänyt koko paikkakuntaa.

Toivottavasti nämä hienot esimerkit motivoivat myös niitä yhdistyksiä, joissa kulttuurin ja toimintatapojen uudistaminen on vielä kesken. Niin yhdistystoiminnassa kuin elämässä ylipäätään on tärkeää jatkuvasti muistuttaa itseämme siitä, mikä on olennaista. Vanhasta luopumista ei pidä pelätä, koska ilman sitä uudelle ei ole tilaa.

Siispä tehtävät kiertämään. Iloista kokeilua ja tekemistä. Toisten kannustamista. Sitä toivon SAM:in seuraavilta tulevaisuuden tekijöiltä.

Kristiina Heleniuksen pääkirjoitus on julkaistu SAM Magazine 3/2019-lehdessä syyskuussa 2019. Klikkaa näköislehteen tästä.