Kansainväliset osaajat vauhdittamaan talouskasvua

Teksti: Ulla Hiekkanen-Mäkelä 

Yritykset tarvitsevat enemmän osaajia kuin mitä Suomesta löytyy. Erityisesti digiosaajien tai kansainvälistä kokemusta omaavien osaajien löytyminen on yksi suomalaisyritysten suurimmista haasteista kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Teknologiateollisuuden teettämän osaamiskartoituskyselyn mukaan yritykset tarvitsevat 56 000 uutta
osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Puolet tästä tarvitaan korvaamaan eläkkeelle lähteviä osaajia ja toinen puoli osaamista, joka tuo uusia taitoja yrityksiin. Eniten keskustelua on käyty koodareiden ja ohjelmisto-osaajien rekrytointitarpeesta, mutta osaajatarve koskee laajalti useita toimialoja, erityisesti kansainvälisessä kasvussa olevia yrityksiä.

Suomi on vihdoin käynnistänyt kansallisen ohjelman kansainvälisten osaajien houkutteluun ja täällä pitämiseen. Sipilän hallituksen puoliväliriihessä 2017 käynnistettiin poikkihallinnollinen Talent Boost – Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelma. Ohjelman tavoitteena on lisätä Suomen houkuttelevuutta osaajille ja kanavoida kansainvälisten erityisosaajien asiantuntemusta yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Business Finland on tiiviisti mukana erityisosaajien houkuttelussa Suomeen ja pitämisessä täällä.

Ketkä ovat kansainvälisiä osaajia?
Kansainvälisen osaajan määritelmä on hyvin laaja. Tärkein kriteeri on yritysten tarve, ja kansainvälinen osaaminen voi liittyä sitten myyntiin, logistiikkaan, tutkimukseen, johtamiseen tai viestintään. Kansainvälinen osaaja voi ulkomailta rekrytoitavien kansainvälisen henkilön lisäksi olla Suomessa oleva korkeasti koulutettu ja erityisosaamista omaava henkilö. He voivat olla joko Suomeen tulleita ulkomaalaisia puolisoita tai suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneita ulkomaalaisia.

Yksi tärkeä ryhmä kansainvälisiä osaajia ovat Suomeen ulkomailta palaavat suomalaiset. Ulkomailla hankittu kokemus ja osaaminen, liittyy se sitten työskentelyyn, opiskeluun tai tutkimukseen, on todella arvokasta suomalaiselle elinkeinoelämälle. Suomeen palaavilla on lisäksi vielä suomen kielen taito, joka on monesti yrityksen asiakkaille ja sidosryhmätyössä tärkeä.

Lue SAM Magazine 2/2019-lehdessä julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä (pdf).